Kevyen kaluston jarrudynamometrit

Jarrudynamometri on tarpeellinen varuste katsastuskonttoreiden lisäksi myös korjaamoille.

JULKAISTU SUOMEN AUTOLEHDEN NUMEROSSA 7/2020:

Nykyaikaisen auton käyttöjarrut ovat äärimmäisen toimintavarmoja. Mikäli viasta ilmaisevaa merkkivaloa ei mittaristossa näy, ajoneuvo pysähtyy kuljettajan niin halutessa.

Toimintavarmuudestaan huolimatta jarrujärjestelmän kunto on syytä tarkistaa ajoittain, sillä esimerkiksi seisontajarrujen komponentit voivat ruostua tai muuten jumiutua käytön puutteesta. Huollon yhteydessä jarrujärjestelmälle tehdään yleensä vähintään visuaalinen tarkistus, jossa todetaan jarrupalojen ja -levyjen kuluneisuus.

Määräaikaiskatsastuksessa ajoneuvon jarrujärjestelmän kunto todennetaan jarrudynamometrillä, joka mittaa jarruvoimat ja niiden poikkeamat. Myös huollon yhteydessä tällainen palvelu olisi syytä tarjota.

Riittävä mittauskapasiteetti

Kevyen kaluston korjaamon jarrudynamometriksi soveltuvat yleensä malliston pienimmät laitteet. Paketti- ja maastoautojen akselimassat voivat kuitenkin nousta jo sen verran suuriksi, että korjaamolle kannattaa hankkia hieman suuremmille massoille tarkoitettu dynamometri.

Jarrutestereiden kapasiteettien ilmoittamisessa on monenlaisia tapoja. Yksinkertaisimmillaan valmistaja ilmoittaa vain suurimman yläajomassan, jonka telasto kestää. Tämä ei luonnollisestikaan kerro mitään varsinaisesta testauskapasiteetista.

Usein eri kokoluokan testerit käyttävät samaa telastoa, mutta käyttömoottoreiden teho vaihtelee. Niinpä nimelliskapasiteetiltaan neljän tonnin dynamometri voi moottoritehonsa puolesta riittää vain 1,5 tonnin akselimassojen mittaamiseen. Testauskapasiteettiin vaikuttavat käyttömoottorin tai -moottoreiden tehon lisäksi merkittävästi myös telan ja renkaan kitkakerroin.

Vaikka testerin ominaisuudet muuten riittäisivätkin korkeamman jarrutehon mittaamiseen, voi riittävän kitkavoiman saavuttaminen aiheuttaa ongelmia. Kitkavoimaa ei saada kasvatettua muilla keinoin kuin telan pinnoituksen laadulla. Tela voi olla esimerkiksi nypylähitsattu terästela tai kitkakerrointa on voitu pyrkiä kasvattamaan vaikkapa kumi- tai muovipinnoitteella.

Myös olosuhteet vaikuttavat kitkakertoimeen. Telan ollessa kuiva on kitkakerroin yleensä riittävän suuri, mutta ongelmia voi tulla, jos testaus suoritetaan märillä renkailla.

Uppoasennuksella tilansäästöä

Usein korjaamon toimivuuden kannalta paras ratkaisu on jarrutesterin uppoasennus. Telojen peitelevyillä varustettuna tällainen ratkaisu ei verota korjaamon hyötytilaa käytännössä ollenkaan. Jarrudynamometri voidaan asentaa esimerkiksi kulkuväylälle ja ottaa käyttöön tarvittaessa yksinkertaisesti avaamalla peitelevyt.

Jos jarrutesterin vaatimaa upotusta ei voida syystä tai toisesta tehdä, se täytyy asentaa pinta-asennuksena. Kaikkiin testereihin tätä optiota ei tarjota ollenkaan ja tämä luonnollisesti kaventaa tarjontaa.

Jarru- ja iskunvaimennintesteri myydään toisinaan samassa paketissa niin sanottuna testausratana. Testausrata saattaa kiinnostaa korjaamoa tai katsastusasemaa esimerkiksi tilansäästöllisistä syistä. Jos testausrataa ei haluta hankkia kerralla, kannattaa harkita sellaisen jarrutesterin hankintaa, joka on mahdollista laajentaa tarvittaessa iskunvaimennintesterillä ja muilla optioilla kattavaksi testausradaksi.

Linkki PDF-taulukkoon