Sähköautoalalle osaamista
Sähköautojen huolto ja korjaus asettavat autoalalle uusia haasteita, joihin on hyvä etsiä ratkaisuja yhteistyössä.
Helsingissä järjestetään kesäkuussa uudenlainen tapahtuma sähköautoalan ammattilaisille. Nordeca 2024 -tapahtuman ideana on koota yhteen sähköautojen maahantuojia, opiskelijoita, alan asiantuntijoita ja koulutuksesta vastaavia tahoja.
Tavoitteena on verkostoitua ja etsiä yhdessä ratkaisuja sähköautoilun haasteisiin. Tapahtuma järjestetään 6. kesäkuuta ja järjestelyistä vastaa autokorjaamoalan asiantuntjiayritys Diagno Oy.
Diagnolla nähdään, että tapahtumalle on kysyntää, sillä keskustelua ja verkostoitumista on tärkeä tiivistää sähköautoalalla.
“Sähköautoalan ongelmat ja haasteet ratkotaan yhdessä, koska silloin saadaan aikaan myös mahdollisimman monipuolisia ja monelta kantilta pohdittuja ratkaisuehdotuksia”, Diagno Oy:n operatiivinen johtaja Frans Malmari kertoo.
Akun merkitys korostuu
Yksi keskeinen sähköautojen elementti on akku. Uusissa sähköautoissa on mukana akkutakuu, jolloin akun mahdolliset viat korjataan takuun piirissä.
Suomessa oli kuitenkin jo vuonna 2023 noin 10 000 akun takuuiän ylittänyttä sähköautoa, ja luvun on karkeasti arvioitu tuplaantuvan tämän vuoden jälkeen vuosittain.
“Kun sähköautoja valmistetaan, on akun ja auton suunniteltu elinikä sama. Akku saattaa kuitenkin ikääntyä selvästi nopeammin kuin auto”, Malmari toteaa.
“Huonoimmassa tapauksessa akku hajoaa tai tulee elinkaarensa päähän takuuiän umpeuduttua, ja auton omistaja joutuu hankkimaan uuden akun sähköautoonsa.”
Akun vaihtaminen kallista
Sähköautojen määrä kasvaa jatkuvasti. Malmarin mukaan tämä tarkoittaa vuosi vuodelta suurempaa määrää akkutakuun ohittaneita autoja, joita voi olla vaikea myydä eteenpäin. Tämä taas saattaa luoda aikanaan jarruefektin markkinoilla.
Uuden akun hankkiminen on huomattavan kallista. Uusi sähköauton akku maksaa keskimäärin yli 10 000 euroa ja kalleimmissa automalleissa hinta voi nousta moninkertaiseksi.
Tästä syystä akkuja täytyy voida huoltaa ja korjata auton elinkaaren aikana niin, että auton ja akun elinkaari olisi sama.
“Ongelma heijastuu myös autokauppoihin: jos auton akkutakuu on ummessa tai lähellä umpeutumista, auton ostaminen voi olla riski autoliikkeelle. Samoin on kuluttajien kanssa – harva uskaltaa ottaa niin suurta taloudellista riskiä”, Malmari toteaa.
Akun arviointi luotettavasti
Akun kunto pitää voida mitata luotettavasti, jotta esimerkiksi auton ostava autoliike tietää, mitä ostaa ja voi välittää tiedon myös auton lopulta ostavalle kuluttajalle.
“Tässä on mukana myös kiertotalousajattelua: laitteet täytyy koittaa pitää hengissä mahdollisimman pitkään”, Malmari sanoo.
Akkujen kuntoa on voitava seurata systemaattisesti. Tähän on erikoistunut yrityksenä Aviloo, jonka erityisosaamista on akkudiagnostiikka ja akkujen kunnon määritys.
“Akkujen kunnonmäärityksen pitää olla entistä läpinäkyvämpää. Akkujen kuntomäärityksestä tulisi aina olla luotettavat dokumentit”, Aviloon toimitusjohtaja Marcus Berger kertoo.
“Näin auton ostaja tietää, mitä ostaa, ja myyjä voi puolestaan luotettavasti todistaa akun kunnon. Hyvä dokumentointi myös nopeuttaa myyntiprosessia, mikä on etu kaikille”, Berger jatkaa.
Bergerin mukaan akkujen kunnonmäärityksen tulisi olla säännöllistä. Säännöllinen testaus kertoo ajajalle, käytetäänkö autoa oikein ja tehokkaasti. Etenkin haastavissa sääolosuhteissa käytössä oleva akku on hyvä tarkastuttaa tarpeeksi usein.
“Akut eivät aina anna indikaatiota vioista, vaan voivat tehdä täysstopin. Tästä syystä tieto niiden kunnosta on erityisen tärkeää”, Berger sanoo.
“Oikean diagnostiikan avulla huolto ja huolenpito on helpompaa kohdistaa oikein, joka myös lisää akkujen pitkäikäisyyttä.”
Sähköauto-osaajille tarvetta
Autoalalla on suuri pula tekijöistä. Alalle tarvitaan uudenlaista osaamista, sillä autot ovat kehittyneet suurin harppauksin viime vuosien aikana.
Osaaja- ja osaamisvaje osaltaan haastaa sähköautojen akkujen kunnonmääritystä ja korjaamista.
“Autoala on matkalla syvälle digitaaliseen aikaan, jolloin osaamistarpeetkin muuttuvat ratkaisevasti”, Autoalan keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg kertoo.
Sohlberg toimii myös Metropolian ammattikorkeakoulun tuntiopettajana.
“Autojen elektroniikka lähestyy jo puhelintekniikkaa ja autoissa on paljon etäyhteyksiä, joita on osattava hallita. Sähköihin ja akkuihin liittyvä osaaminen on tulossa olennaiseksi taidoksi mekaanikoilla”, Sohlberg jatkaa.
Autoala on viimeisen viiden vuoden aikana mennyt enemmän eteenpäin kuin yhteensä viimeisen sadan vuoden aikana. Suuri haaste on se, miten jo nykyiset mekaanikot ja autoalan ammattilaiset saadaan koulutettua nykyteknologian pariin.
“Tätä korjaamot miettivät, kuten myös sitä, mihin laitteisiin tai tiloihin kannattaa jatkossa investoida. Panostetaanko akkujen korjauksiin vai ohjelmointiin, monialaisen osaamisen tarve kasvaa koko ajan”, Sohlberg sanoo.
Tilaa Suomen Autolehden vuosikerta täältä. Sähköisenä versiona Suomen Autolehti löytyy Lehtiluukusta!