Kevyen kaluston jarrudynamometrit
Jarrudynamometri on katsastuskonttorin perusvälineistöä, mutta myös asiansa osaavalle korjaamolle tärkeä työkalu.
ARTIKKELI ON JULKAISTU SUOMEN AUTOLEHDEN NUMEROSSA 2/2023
Nykyaikaisen auton käyttöjarrut ovat äärimmäisen toimintavarmoja. Mikäli viasta ilmaisevaa merkkivaloa ei mittaristossa näy, ajoneuvo kyllä pysähtyy kuljettajan niin halutessa. Seisontajarrut voivat kuitenkin kärsiä käytön puutteesta, joten komponenttien ruostuminen tai jumiutuminen on varsin yleinen vika. Toimintavarmuudestaan huolimatta jarrujärjestelmän kunto on syytä tarkistaa ajoittain.
Huollon yhteydessä jarrujärjestelmälle tehdään yleensä vähintään visuaalinen tarkistus, jossa todetaan jarrupalojen ja -levyjen kuluneisuus. Määräaikaiskatsastuksessa ajoneuvon jarrujärjestelmän kunto todennetaan jarrudynamometrillä, jolla jarruvoimat ja niiden poikkeamat selviävät.
Riittääkö kitka?
Kevyen kaluston korjaamolle jarrudynamometrin mittauskapasiteetiksi riittävät yleensä malliston pienimmät laitteet. Paketti- ja maastoautojen akselimassat voivat kuitenkin nousta jo sen verran suuriksi, että korjaamolle kannattaa hankkia hieman suuremmille massoille tarkoitettu dynamometri.
Jarrutestereiden kapasiteettien ilmoittamisessa on yhä monenlaisia tapoja. Yksinkertaisimmillaan valmistaja ilmoittaa vain suurimman yliajomassan, jonka telasto kestää. Tämä ei luonnollisestikaan kerro mitään varsinaisesta testauskapasiteetista.
Usein eri kokoluokan testerit käyttävät samaa telastoa, mutta käyttömoottoreiden teho vaihtelee. Niinpä nimelliskapasiteetiltaan neljän tonnin dynamometri voi moottoritehonsa puolesta riittää vain 1,5 tonnin akselimassojen mittaamiseen. Testauskapasiteettiin vaikuttaa käyttömoottorin tai -moottoreiden tehon lisäksi merkittävästi myös telan ja renkaan kitkakerroin.
Vaikka testerin ominaisuudet muuten riittäisivätkin korkeamman jarrutehon mittaamiseen, voi riittävän kitkavoiman saavuttaminen aiheuttaa ongelmia. Kitkavoimaa ei saada kasvatettua muilla keinoin kuin telan pinnoituksen laadulla. Tela voi olla esimerkiksi nypylähitsattu terästela tai kitkakerrointa on voitu pyrkiä kasvattamaan vaikkapa kumi- tai muovipinnoitteella.
Jokaisella ratkaisulla on varmasti hyvät ja huonot puolensa eikä yksiselitteistä vastausta paremmuudesta voi aivan kevein perustein antaa. Lisäksi olosuhteet vaikuttavat kitkakertoimeen. Telan ollessa kuiva on kitkakerroin yleensä riittävän suuri, mutta ongelmia voi tulla, jos testaus suoritetaan märillä renkailla.
Laajenee testiradaksi
Usein korjaamon toimivuuden kannalta paras ratkaisu on jarrutesterin uppoasennus. Telojen peitelevyillä varustettuna tällainen ratkaisu ei verota korjaamon hyötytilaa käytännössä ollenkaan. Testeri voidaan esimerkiksi asentaa kulkuväylälle ja ottaa käyttöön tarvittaessa yksinkertaisesti avaamalla peitelevyt. Jos jarrutesterin vaatimaa upotusta ei voida syystä tai toisesta tehdä, täytyy se asentaa pinta-asennuksena. Kaikkiin testereihin tätä optiota ei tarjota ollenkaan ja tämä luonnollisesti kaventaa tarjontaa.
Jarru- ja iskunvaimennintesteri myydään toisinaan samassa paketissa, niin sanottuna testausratana. Testausrata saattaa kiinnostaa korjaamoa tai katsastusasemaa esimerkiksi tilansäästöllisistä syistä. Jos testausrataa ei haluta hankkia kerralla, kannattaa harkita sellaisen jarrutesterin hankintaa, joka on mahdollista laajentaa tarvittaessa iskunvaimennintesterillä ja muilla optioilla kattavaksi testausradaksi.
TUTUSTU TARJONTAAN ALLA OLEVASTA PDF-TAULUKOSTA!
Teksti: Harri Miinin