Frankfurt Automechnika 2022: hyvä jälkimaku
Kuten lehtemme lokakuun numerossa (8/22) totesimme, korona on jättänyt jälkensä tapahtuma-alalle ja vaikuttanee edelleen Automechanikan kaltaisten messujen kävijä- ja näytteilleasettajamääriin. Suomalaistoimijoilta saadut kommentit osoittavat, että pysyviksikin luettavat muutokset eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita tapahtumien merkityksen hiipumista.
Tarjonnan määrä
Vaikka Frankfurtissa oli huomattavasti vähemmän näytteilleasettajia kuin edelliskerralla vuonna 2018, oli niitä kuitenkin paikalla yli 2 800. Joitakin keskeisiä toimijoita puuttui, mutta suurin tiputus on kuitenkin tapahtunut kaikkein pienimpien toimijoiden jäädessä pois, joko kustannus-, toimintalinjaus- tai matkustusrajoitussyistä.
”Alan toimijat ja omistussuhteet oli muuttuneet sitten viime messujen ja se luonnollisesti näkyi messuilla. Osa yrityksistä oli esillä yhteistyössä samalla osastolla toisen alan toimijan kanssa. Osastoilla oli uutuudet hyvin esillä mutta takavuosien ”mahtipontisuus” loisti poissaolollaan”, Tecalemitin myyntijohtaja Vesa Manninen totesi.
Saman suuntaisia havaintoja teki Arprén operatiivinen johtaja Petri Hind:
”Messuilla oli melko kattavasti koko jälkimarkkina-alan kirjo, mutta selkeästi oli myös havaittavissa että messuilta oli jäänyt paljon Euroopan ulkopuolisia näytteilleasettajia pois. Hyvin suurella todennäköisyydellä tähän on vaikuttanut mm. erilaiset matkustusrajoitukset, rahtikustannusten todella julma nousu sekä tunnustelu messujen yleisestä tämän päivän kiinnostavuudesta”, Hind kertoi.
”Vaikka jotkin suuret alan toimijat eivät olleet osastoineen paikalla, oma kokemus messutapahtumasta oli pelkästään myönteinen. Henkilökohtaisesti messuaika kului omalla osastolla ja tapaamisissa, joten laajempi kuva tapahtumasta jäi näin ollen hieman ohkaiseksi”, First Brand Groupin Esa Iinattiniemi vastasi puolestaan tiedusteluumme.
Merkitys omalle toiminnalle
Suomalaiset laitemaahantuojatkin harkitsevat yhä tarkemmin, millaisella henkilömäärällä kansainvälisiin tilaisuuksiin kannattaa osallistua. Pahimman pandemia-aallon jälkeen Frankfurtissa oltiin paikalla innokkaasti, mutta tehokkuutta ajatellen.
”Messujen merkitys painottui meidän osalta edustamiemme merkkien ja kilpailijoiden uutuuksien tutustumiseen sekä toimittajasuhteiden ylläpitoon. Pääsimme kuitenkin samalla tapaamaan muutamaa meidän tärkeintä asiakastakin”, Finnkoneen myyntipäällikkö A-P Korhonen summasi messujen jälkeen.
Wihurin henkilöstö oli tyytyväinen Automechanikan mahdollistamiin tapaamisiin:
”Messuilla on merkitystä olemassa olevien edustusten, potentiaalisten uusien edustusten ja kilpailijatuotteiden tutustumisen kannalta. Pitkän korona-ajan aiheuttamien rajoitusten vuoksi nyt oli erityisen tärkeää päästä keskustelemaan kasvokkain nykyisten tavarantoimittajiemme kanssa”, Wihuri Oy:n Teknisen Kaupan osastopäällikkö Satu Salomaa kertoi.
Suurtapahtumat tulevaisuudessa
Korona-aika lisäsi huomattavasti digitaalisen kommunikoinnin keinoja ja niiden käyttöastetta. Ei ole liioiteltua puhua valtavasta digiloikasta, jolla on varmasti pysyvä merkitys erilaisten koulutus, lanseeraus- ja messutapahtumien toteutuksiin. Saavutettavat kustannussäästöt varmasti houkuttelevat karsimaan osastokokoja ja osallistumismääriä. Kaikki keskeiset kommunikoinnit eivät kuitenkaan ole jäämässä ruutunäkymien varaan.
”Kyllä kansainvälisillä messuilla on tulevaisuudessakin rooli. Ne ovat oiva tapa tavata useita keskeisiä tahoja muutamassa päivässä. Korona-aikana tuli testattua myös digitaalisuutta, mutta se ei kokonaan korvaa henkilökohtaisia tapaamisia, neuvotteluita ja nähtävillä sekä koettavissa olevia tuotteita”, Örumin kehitysjohtaja Juha Seppälä kuvasi omia ajatuksiaan.
”Ihmiset edelleen arvostavat kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta ja esimerkiksi uuden liikesuhteen luominen on luontevampaa ja helpompaa, kun ollaan kättelyetäisyydellä. Live vs. Digi -ilmiö on mielestäni enemmän sekä-että kuin joko-tai”, First Brand Groupin Iinattiniemi arvioi.
Teksti: Kalle Kalaja ja Arto Vänttinen
Kuvat: Arto Vänttinen