Akkuvaraajat ja -testerit
Kunnollinen akkuvaraaja kuuluu jokaisen korjaamon perusvarustukseen.
ARTIKKELI ON JULKAISTU SUOMEN AUTOLEHDEN NUMEROSSA 8/2023
Autojen 12 voltin järjestelmien energiavarastoina käytetään nykyisin useita eri tekniikoita. Perinteisten lyijyakkujen rinnalla on ainakin AGM- ja litiumakkuja. Kaikki akkutekniikat vaativat hieman toisistaan poikkeavan latausprofiilin. Siksipä korjaamolle on syytä hankkia akkuvaraajia, joita voidaan hyödyntää mahdollisimman kattavasti eri akkutekniikoiden varaamiseksi.
Nykyaikainen älykäs akkulaturi käy varaussyklin aikana läpi useita vaiheita. Sykli muodostuu tyypillisesti ns. vakiovirta- ja vakiojännite -vaiheista. Vakiovirtavaiheessa akkua ladataan maksimivirralla, kunnes varaustaso on 70–80 prosentin luokkaa. Tämän jälkeen siirrytään vakiojännitevaiheeseen, jossa akkua ladataan vähenevällä virralla. Näin estetään akun ylikuumeneminen ja siitä aiheutuvat vauriot. Sylki voi pitää lisäksi sisällään erilaisia sulfaatinpoisto- ja diagnoosivaiheita.
Tukea diagnosoinnin ajaksi
Ajoneuvon ohjainlaitteiden päivitykset ja järjestelmätestaukset kuluttavat yllättävän paljon virtaa. Niinpä sammuksissa olevan auton akun jännitetaso voi pudota hetkellisen kuormituksen aikana. Pahimmassa tapauksessa liiallinen jännitteen pudotus päivityksen yhteydessä voi tehdä ohjainlaitteesta käyttökelvottoman. Akkuvaraajan käytön tulisikin olla rutiinitoimenpide diagnoositesteriä käytettäessä. Laadukas varaaja kykenee pitämään jännitteen vaaditulla tasolla nopeissakin kuormituksen muutoksissa. Riittävän tehokasta varaajaa voidaan käyttää myös tilapäisenä jännitelähteenä akun vaihdon yhteydessä. Tällöin esimerkiksi mukavuusjärjestelmän muistitoiminnot eivät nollaannu ja henkilökohtaiset asetukset pysyvät tallessa.
Akkuvaraajan tulisi olla helppokäyttöinen, jotta kaikki asianosaiset osaisivat ja uskaltaisivat sitä käyttää. Helppokäyttöisyys edesauttaa myös laitteen turvallista käyttöä. Lisäksi erilaiset sisäänrakennetut suojaustoiminnot ehkäisevät vaurioiden syntymistä niin ajoneuvolle, käyttäjälle kuin itse laitteellekin. Tyypillisesti akkuvaraajasta löytyy suojaustoiminnot vähintään väärän napaisuuden varalta. Niinpä tilanne, jossa käyttäjä kytkee laturin koskettimet akun vääriin napoihin, ei aiheuta vaurioita esimerkiksi auton elektronisiin järjestelmiin. Usein laite suojaa myös itseänsä muun muassa ylikuormitukselta ja -kuumenemiselta.
Akku kunnossa?
Lyhyet ajomatkat ja kylmäkäynnistykset ovat omiaan laskemaan akun varaustilaa. Kun pätkäajoon yhdistetään ahkera polttoainekäyttöisen lisälämmittimen käyttö, on enemmän kuin todennäköistä, että jossain vaiheessa talvikautta akun varaus laskee kriittisen alas. Tekniikkaa tuntemattomalle autoilijalle akun alhainen varaustaso voi merkitä samaa kuin rikkoontunut akku. Yhteyttä useiden käynnistysten, lyhyiden ajomatkojen ja akun varaustilan välillä ei välttämättä ymmärretä. Pitkien pakkasjaksojen aikana päädytäänkin usein uusimaan akku, vaikka syytä siihen ei välttämättä olisikaan. Akkutesterillä akun todellinen kunto voidaan todeta ja päättää mittaustulosten pohjalta sen vaihdosta. Korjaamolle akkutesteri on hyödyllinen myös akun takuuvaihdon tullessa kyseeseen. Nykyiset akkutesterit käyttävät pääsääntöisesti joko sysäyskuormitus- tai konduktanssimittausta. Sysäyskuormamittauksessa lyhyen ajan sisällä tehdään useita kuormituksia pienellä kuormalla. Akun jännitetason pudotus kuormituspulssien aikana kertoo sen kunnon. Konduktanssimittauksessa mitataan akun sisäistä sähkönjohtavuutta. Käytännössä mittauksessa määritetään akun sisäinen resistanssi, jonka käänteisarvo konduktanssi on. Sähkönjohtavuus korreloi akun kapasiteettiin kanssa. Monet pitävät perinteistä kuormitusmittausta ainoana luotettavana mittaustapana. Markkinoilta löytyykin edelleen kuormitusmittausta käyttäviä akkutestereitä.
Teksti: Harri Miinin