Akkukäyttöiset mutterivääntimet
Iskevää mutteriväännintä hankittaessa on valinta käyttövoimien välillä yhä vaikeampi.
ARTIKKELI ON JULKAISTU SUOMEN AUTOLEHDEN NUMEROSSA 3/2023
Paineilmakäyttöinen mutteriväännin on saanut akkukäyttöisestä sukulaisestaan varsin varteenotettavan kilpailijan. Markkinoilla on laitteita, joissa kompaktiin kokoon saadaan puristettua reilusti toiselle tuhannelle kipuavia vääntömomenttilukemia ilman perässä roikkuvaa paineilmaletkua. Hintaa akkukäyttöisille työkaluille toki tulee enemmän, mutta merkkiuskollinen korjaamo voi säästää akkukuluissa valitsemalla muutkin akkutyökalut samalta valmistajalta. Toki paineilmakäyttöisillä työkaluilla on omat hyvät puolensakin, joten ei käyttövoiman valinta aivan itsestään selvää ole. Mutta liikkuvassa työssä, kuten huoltoautossa, tai silloin kun työpistettä joutuu muista syistä vaihtamaan usein, on akkukäyttöinen väännin nappivalinta.
Riittääkö virta?
Rajoittavan tekijänä akkukäyttöisten työkalujen yleistymiselle ammattikäytössä oli pitkään akkujen energiatiheys eli kapasiteetin suhde kokoon tai painoon. Litiumioniakkujen kapasiteetit ovat nousseet huomattavasti ilman, että akkujen koko tai paino olisi kohtuuttomasti kasvanut. Energiatiheys alkaa siis olla riittävällä tasolla, jotta työkalun paino ja työskentelyaika ovat järkevässä suhteessa. Käytännössä korjaamolla pärjää akkukäyttöisellä mutterivääntimellä, kun se on varustettu parilla 4-5 ampeeritunnin akulla. Tämän kokoisen akun latausaika noin 70-80 prosentin varaustasoon kestää puolesta tunnista vajaaseen tuntiin. Riippuen toki työstä, riittää 4-5 ampeeritunnin akun kapasiteetti yleensä työskentelyyn niin kauan, että vaihtoakku on riittävästi varautunut.
Tämänkertaiseen laitekatsaukseen kootut vääntimet ovat kaikki varustettu kahdella akulla sekä latauslaitteella.
Harjoilla tai ilman
Kuten lähes jokaisessa sähkömoottorikäyttöisessä laitteessa, myös mutterivääntimissä on valittavan kaksi kilpailevaa tekniikkaa. Hiiliharjallinen moottori edustaa vanhempaa tekniikkaa. Siinä roottorin magneettien napaisuutta vaihdellaan mekaanisesti liukurenkaan ja hiiliharjojen avulla. Huonona puolena hiiliharjallisessa moottorissa on hiiliharjojen kuluminen sekä jonkin verran kilpailijaansa heikompi hyötysuhde. Alhaisempi hyötysuhde näkyy luonnollisesti heikompana tehona sekä suurempana energiankulutuksena. Hiiliharjallisella moottorilla varustetut vääntimet ovat hinnaltaan usein huokeampia. Modernimpi versio akkukäyttöisissä työkaluissa käytetystä tasavirtamoottorista on hiiliharjaton moottori. Siinä magneettien napaisuuden vaihto on toteutettu elektronisesti. Näin on päästy eroon mekaanisesta kosketuksesta ja sen aiheuttamista ongelmista. Paremman hyötysuhteen lisäksi hiiliharjattomat moottorit ovat huoltovapaampia ja pitkäikäisempiä, koska kuluvia hiiliharjoja ei ole. Huonona puolena hiiliharjattomassa moottorissa on lisääntynyt elektroniikka, joka näkyy korkeampana hintana. Myös mahdollisesti rikkoontuvien komponenttien määrä kasvaa elektroniikan myötä.
TUTUSTU TARJONTAAN ALLA OLEVASTA PDF-TAULUKOSTA!
Teksti: Harri Miinin